NÄYTTELYT - Menneet
27.1. - 31.12.2009
Suomen sodasta (1808-09) 200 vuotta
|
| Hiekan taidemuseossa on esillä esineistöä ja taideteoksia, jotka liittyvät aikaan, jolloin Suomessa alkoi uusi historiallinen aikakausi Venäjän autonomisena osana vuonna 1809.
Näyttelyssä ovat esillä mm. harvinaiset Johan Knutsonin (1816 - 1899) guassimaalaukset kolmesta keskeisestä taistelupaikasta: Lapua (14.7.1808), Juutas (13.9.1808) ja Oravainen (14.9.1808). Knutsonin rauhallisten pelto- ja pensaikkomaisemien kuvaukset eivät tuo mieleen verisiä taistelukenttiä. Nämä Suomen maisemat julkaistiin usean muunkin maisemateoksen ohella litografioina teoksessa Finland framstäldt i teckningar vuosina 1845 - 52. Teoksen tekstin kirjoitti Z. Topelius. 1800-luvun lopulla Albert Edelfelt tavoitti Runebergin klassisen idealismin Vänrikki Stoolin kuvauksissaan. Näyttelyssämme on mukana yksi Edelfeltin akvarelli Turun läänin rykmentin sotilaasta.
Esillä on myös esineistöä liittyen kenraali C. J. Adlercreutziin ja amiraali C. O. Cronstedtiin sekä ajan tyyli- ja kulttuurihistoriaan.
 Johan Knutson: Lapua
| 3.6.2009 - 20.12.2009
Hopiapää Lintellin kanssa reissussa
|
|
Kultaseppä Kustaa Hiekka (1855-1937) oli innokas matkailija ja eri kulttuureihin tutustuja.
Hän matkusteli paljon, ja matkaseurana oli usein ystäviä ja kollegoja kultaseppäteollisuuden alalta. Keväällä vuonna 1911, Kustaa Hiekka teki lähes kaksi kuukautta kestäneen matkan, jonka pääkohteena oli Egypti. Matkaseuralaisena oli kultaseppäoppilas Aatu Vasama (1890-1944), joka oli ensimmäistä kertaa ulkomailla, toisin kuin itse Hiekka, joka oli tehnyt muutama vuosi aiemmin jo maailmanympärimatkankin.
Näyttelyn nimessä esiintyvä Hopiapää viittaa Kustaa Hiekan ammattiin, ja hän oli vaihtanut nimensä Hiekasta Lindelliksi vuonna 1871, jolloin nimien "ruotsinnos" oli tyypillistä. Hiekka otti alkuperäisen nimensä käyttöön takaisin vuonna 1919. Lintelli on "tamperelainen arkipäivän käännös" Lindellille.
Kustaa Hiekka ja Aatu Vasama lähtivät junalla Tampereelta aamuvarhaisella maaliskuussa 1911 kohti Pietaria ja sieltä edelleen Vilnan kautta Odessaan. Odessasta he menivät laivalla yli Mustanmeren Konstantinopoliin, jonka eksoottisia kohteita ja arkea matkakumppanukset ihmettelivät. Näyttely perustuu suurelta osin Aatu Vasaman kirjoittamaan matkapäiväkirjaan, jonka Hiekan taidemuseo sai lahjoituksena vuonna 2008 Katri ja Taru Vasamalta.
Konstantinopolista miehet matkasivat edelleen laivalla Aleksandriaan ja edelleen Kairoon. Pisin pysähdys oli Egyptissä ja Hiekka ja Vasama tekivät pitkiä ja vaiherikkaita retkiä milloin aaseilla ja milloin kameleilla tutustuen niin pyramideihin kuin muinaiseen kulttuuriin. Muistikirjan sivuilla toistuu ihmetys sekä väenpaljoudesta että tavoista ja matkaajat joutuvat toteamaan useammin kuin kerran, ettei moista tapahdu Tampereella tai Suomessa.
 Kustaa Hiekka ja Aatu Vasama Egyptissä.
Hiekka ja Vasama tulivat Italian kautta Keski-Eurooppaan viipyen hetken mm. Saksan kylpylässä ja maisemia ihaillen. Toukokuun alkupuolella he saapuivat Tanskan kautta Suomeen.
Näyttely kuvaa erityisesti Aatu Vasaman matkapäiväkirjan välityksellä 1900-luvun alkupuolen "turistien" tuntemuksia ja elämyksiä niinkin pitkällä ja harvinaisella matkalla. Samalla näyttely toimii oman aikansa kuvauksena sekä kulttuurihistoriallisena kuvauksena.
Näyttely koostuu matkakertomuksesta ja valokuvista sekä esineistä, joita matkalta on ostettu.
11.2.2009 - 20.5.2009
Akvarelleja ja piirustuksia omista kokoelmista
|
| Näyttelyssä on esillä museon kokoelmien vanhimpia piirustuksia 1800-luvulta, mm. Akseli Gallen-Kallelalta ja Helene Schjerfbeckiltä. Mukana on myös akvarellejä mm. Alexander Laureukselta, Juho Rissaselta, Ilmari Aallolta sekä Tyko Salliselta.
|
3.12.2008 - 1.2.2009
Kustaa Hiekan joulu- ja uudenvuodenkortteja 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta
Teollisuusneuvos, kultaseppä Kustaa Hiekan korttikokoelmassa on uudenvuoden tervehdyksiä ja joulukortteja 1890-luvulta 1930-luvun puoliväliin. Hiekan saamissa korteissa ilmenee ajan yleinen käytäntö eli vanhimmat kortit ovat aina uudenvuoden kortteja ja painetut joulukortit ilmaantuvat vasta vähitellen.
Koristeleikatut, helmiäishohtoiselle kartongille painetut tervehdykset ja kohopainetut kukka- ja kasviaiheiset kortit ovat näyttelyn vanhimpia kortteja 1890-luvulta. 1900-luvun edetessä myös ns. klassiset jouluaiheet kuten enkelit, tontut ja joulupukit tekevät tuloaan kortteihin. Joskin tontut puuhailevat vanhemmissa korteissa ahkerasti esimerkiksi rommitynnyreiden kuljetuspuuhissa ja enkeli ajaa vuosituhannen alun tekniikan uutuuden, auton, siivittämänä.
Yritysten johtajien lähettämät, vanhemmat uudenvuoden kortit ovat samalla yritysten monipuolisia mainoksia ja samalla osa korteista on mielenkiintoisia kuvadokumentteja niin Tampereelta kuin muualtakin Suomesta.
Kunkin ajan yhteiskunnalliset olot, tyylikausien piirteet sekä yleinen kulttuurihistoria vaikutteineen tulee esille korteissa ja niiden aiheiden käsittelytavoissa. Esimerkiksi jugendin ornamentiikka ja sortokausien aiheuttamat kannanotot esittäytyvät mielenkiintoisesti näyttelyn korteissa.
Hyvän joulun toivotusten myötä ystävät ovat kirjoittaneet Hiekalle esimerkiksi "kadehtivansa hänen luonaan tarjottavia puuroja mandeleineen" tai kortissa lukee yksinkertaisesti "Hyvää ruokahalua"!
Kustaa Hiekan korttikokoelman kortit, joihin on painettu Rauhallista Joulua tai Hauskaa Joulua, ovat pääasiassa vasta 1930-luvulta. Vuodelta 1934 näyttelyssä on kaksi hyväntekeväisyyskorttia. Toinen on diplomaatti, tutkimusmatkailija G.J. Ramstedtin perheineen lähettämä kortti, jossa itämaan tietäjät ratsastavat tähteä seuraten. Kortti on painettu keuhkotaudista toipuvien kodittomien naisten työhoitolan aikaansaamisen hyväksi.
| 8.9. - 30.11.2008 Marra Lampi
Tamperelainen taiteilija Marra Lampi lahjoitti Hiekan taidemuseolle koko graafisen tuotantonsa vuonna 2004. Tällöin Lampin teoksista koottiin varhaiskauden tuotantoa kuvaava näyttely Hiekan taidemuseoon. Nyt esitellään lähinnä Lampin myöhempiä, 1990-luvun ja 2000-luvun teoksia.
Marra Lampi kiinnostui serigrafiasta tekniikkana jo 1970-luvun puolivälissä opiskellessaan Englannissa. Taideopinnot Lahdessa 1977-1980 vahvistivat päätöksen olla silkkipainaja. Lampille valo, väri sekä tila ovat merkinneet eniten koko hänen tuotantonsa ajan.
Lampin käyttämä ilmaisu vie katsojan vanhojen kulttuurien hienovireiseen maailmaan, jossa kohtaamme erilaisia filosofisia käsitteistöjä ja ornamentiikkaa, joista islamilaisia piirteitä Marra Lampi on pitänyt haastavina pitkään. Vanhemman taiteen visuaalisuus viehättää Lampia, jolle myös islamilaisen taiteen sufilaisuus ja siihen liittyvä mystiikka on kiinnostanut taiteilijaa jo kauan. Lampi toteaakin, että hän tulee koko ajan "vanhanaikaisemmaksi" ja kulkee koko ajan historiassa taaksepäin.
Marra Lampin teokset ovat usein kuin detaljeja jostain suuremmasta kokonaisuudesta. Taiteilija välittää teoksiensa erilaisia merkityksiä katsojalle ja variaatiot samasta aihepiiristä ovat tyypillisiä Lampin tuotannossa. Kun filosofinen käsite on selkiytynyt ja konkretisoitunut taiteilijan mielessä, se hakee oman tilansa ja värinsä intuition kautta. Teosten suurehko koko on tyypilistä Lampin tuotannossa, jotta värin merkitys pääsee esille.
Marra Lampin tuotantoon ovat aina vaikuttaneet filosofia, teologia, kirjallisuus sekä erityisesti luonnontieteet, joita hän opiskeli nuorempana. Lampi on myös kiinnostunut puutarhahistoriasta ja hän on tehnyt tilaustyönä Hämeen museon läheisyyteen Milavida ympäristötaideteoksen vuonna 1995. Teoksessa toistuu museorakennuksen seinien spiraaliornamentiikka ja labyrinttimaisuus. Marra Lampi on myös suunnitellut Hiekan taidemuseon julkisivun kasvialtaan uudistuksen 2006.
Marra Lampi on tehnyt yhteistyötä myös puolisonsa, runoilija Kari Aronpuron, kanssa. Vuonna 2006 heillä oli yhteisnäyttely Helsingissä ja esillä oli runokaappeja teemalla Valkoinen on valon varjo. Nyt esillä olevassa näyttelyssä on esillä Pietas-sarja vuodelta 2000 ja neljässä teoksessa on yhdistettynä Kari Aronpuron runot ja Marra Lampin serigrafiavedokset.
|
Marra Lampi:
Värisevä, 1998, serigrafia.
Marra Lampi:
Vedos runosalkusta Pietas, 2000,
serigrafia.
8.5. - 31.8.2008 Anna Alapuro
www.annaalapuro.com
|
Tamperelainen
taidegraafikko Anna Alapuro (s. 1953, Valkeala) lahjoitti Hiekan
taidemuseolle vuonna 2005 suuren osan tuotantoaan, lähes parisataa
grafiikanvedosta. Hiekan taidemuseon näyttelyyn on poimittu tästä
lahjoituksesta sekä taiteilijan vanhempaa, mustavalkoista grafiikkaa
että uudempaa, värillistä - muodostaen mielenkiintoisen otoksen
Alapuron tuotannosta.
Alapuro kuvasi 1980-luvulla mustavalkoisissa
grafiikanvedoksissaan lähinnä arkiympäristöstä tuttuja esineitä, kunnes
vuosikymmenen lopulla hänen grafiikkaansa tuli mukaan väri ja samalla
ilmaisu vaihtui selkeästi esittävästä kohti abstraktia. Aluksi Alapuron
värilliset vedokset olivat tekniikaltaan mustavalkoisten tapaan
litografioita, mutta 1990-luvun alussa taiteilija siirtyi käyttämään
carborundum-tekniikkaa, joka mahdollisti hänen ilmaisuunsa
maalauksellisemman sävyn ja samalla häivytti grafiikalle tunnusomaista
niukkaeleisyyttä. Näyttelyn uusimmissa teoksissa Alapuro on käyttänyt
carborundumin ohella kuivaneulaa, kahdessa teoksessa lisäksi myös
serigrafiaa.
Näyttelyn värillinen grafiikka on etupäässä
carborundum-vedoksia 2000-luvulta, joukossa kuitenkin kaksi vanhempaa
vedosta, jotka ovat värilitografioita. Mustavalkoiset vedokset ovat
vuosilta 1979 - 86 ja toteutettu pääasiallisesti litografian eli
kivipiirroksen keinoin. Kun Alapuron mustavalkoiset teokset viittaavat
aihemaailmaltaan arkitodellisuuteen, pysytellen hienostuneesti etäällä
taiteilijan henkilökohtaisista viesteistä, uudemmat vedokset kaikkine
elämäniloisine väreineen ja muotoineen puolestaan lähestyvät katsojaa
hieman eri tavalla, aktiivisemmin. Anna Alapuron grafiikkaa voi kaiken
kaikkiaan luonnehtia minimalistiseksi: teoksissa on pyritty
keskittymään kaikkein olennaisimpaan ja ilmaisu on pelkistettyä ja
turhista rönsyistä karsittua. Tietynlaisesta askeettisuudestaan
huolimatta teokset kätkevät sisäänsä erilaisia merkitystasoja -
unohtamatta esteettisyyttä.
|
Anna Alapuro:
Vuoristomaisema, 1999,
carborundum, kuivaneula ja serigrafia.
Anna Alapuro:
Pylväskaktus, 1980,
litografia. |
|
| | 5.12.2007 - 24.4.2008 Grafiikan helmiä I |
Grafiikan helmiä I aloittaa kronologisen näyttelysarjan museon omista kokoelmista poimitusta taidegrafiikasta. Sarjan ensimmäinen näyttely esittelee Hiekan taidemuseon grafiikkaa 1700-luvun alusta 1930-luvulle. Esillä on teoksia mm. alankomaalaiselta Johannes van den Aveelenilta, espanjalaiselta Francisco Goyalta, kotimaista grafiikkaa edustavat mm. Akseli Gallen-Kallelan, Hugo Simbergin ja Tyko Sallisen grafiikanvedokset.
2.10. - 29.11.2007 Mikael Agricola - sanojensa mittainen mies
Kohtelemme Mikael Agricolaa kuin suurmiestä. Hän eli ajassaan myös arkisempaa turkulaismiehen elämää; söi, joi, opiskeli, työskenteli. Hänellä oli perhe ja työtovereita. Näyttely Sanojensa mittainen mies kertoo Mikael Olavinpoika Agricolan elämästä.
Sanojensa mittainen mies -näyttelyn johtavia teemoja ovat Agricolan ajan Turku ja sen arkipäivä sekä Agricolan eri elämänvaiheet Pernajan lapsuusajoista Viipurin kouluun, opiskelemaan Saksan Wittenbergiin ja lopulta piispan virkaan Turkuun. Näyttelyssä kerrotaan lisäksi näkökulmista, joista jälkipolvet ovat häntä tarkastelleet. Sanojensa mittainen mies luo ajatusta myös Agricolan aikalaisista, niistä joita hän tunsi ja jotka olivat vaikuttajia hänen elämässään. Näyttelyyn on toteutettu piirroksia, ääntä ja tekstiä yhdistävä rakenne. Näyttelyn kuvitus on taiteilija Jaakko Karjulan luoma, ja näyttelyä elävöittävät myös äänimaisemat, joiden avulla Agricolan aika herää henkiin uudella tavalla. Näyttelyn tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
2007 on Mikael Agricolan juhlavuosi: huhtikuun 9. päivänä tuli kuluneeksi 450 vuotta Agricolan kuolemasta. Mikael Agricola - sanojensa mittainen mies -näyttely on Aboa Vetus & Ars Novan tuottama puheenvuoro Agricolan juhlavuoden teemaan Oma kieli, oma mieli. Näyttely on tehty yhteistyössä Pernajan Agricola-seuran kanssa.
Julkaisu: Mikael Agricola - sanojensa mittainen mies. Johanna Lehto-Vahtera (toim.), 2007. Aboa Vetus & Ars Nova, Turku.
Mikael Agricola - sanojensa mittainen mies -näyttelyn tuloksena on julkaistu myös samanniminen kirjanen, joka on syntynyt innostuksesta Agricolaan. Kirjan myötä Aboa Vetus & Ars Nova -museon tuottama näyttelykertomus kuvataiteilija Jaakko Karjulan näyttelykuvituksen kanssa lähtee elämään museon ulkopuolelle. Tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Julkaisua on saatavana nyt myös Hiekan taidemuseossa.
12.6. - 31.10.2007 Pääskysenpesälientä Kiinasta
Hiekan taidemuseon perustaja, kultaseppä ja teollisuusneuvos Kustaa Hiekan (1855-1937) ja asessori, kihlakunnan tuomari Evert Tähkäpään (1868-1940) kauan uneksima matka maailman ympäri alkoi ajankohtana, jolloin Suomessa elettiin sortovuosien aikaa; sensuuri ja poliittiset toimenpiteet olivat kiristyneet. Myös Evert Tähkäpää joutui hankauksiin venäläisten viranomaisten kanssa, ja hänet vapautettiin liian isänmaallisena virastaan 1907. Näin Tähkäpäälle jäi aikaa lähteä Hiekan kanssa maailmanympärimatkalle.
Matkaan lähdettiin lokakuussa 1907, ja Suomeen ystävykset palasivat maaliskuussa 1908. Postikortteja, kirjeitä ja tavaralähetyksiä tuli jokaisesta merkittävästä paikasta kotiin ja ystäville. Kiinasta Kustaa Hiekka osti hopea- ja norsunluuesineitä sekä kiehtovia itämaisia pukuja, toisaalta myös tavallisia matkamuistoja, koristeellisia maljakoita, kahvikuppeja ja sisustusesineitä, joilla hän täytti kotinsa hyllyt ja kaapit. Tähkäpää hankki kiinalaista posliinia ja hopeaa, mutta myös pääskysenpesiä, joista hän lupasi keittää ystäville herkkulientä.
Näyttelyssä on tämän matkan tuliaisten lisäksi esillä sekä Tähkäpään että Hiekan muulloin hankkimia kiinalaisia esineitä, kuten norsunluinen shakkipeli, jonka Kustaa Hiekka hankki venäläiseltä makeistehtailija Schulawogilta kesäkuussa 1920. Esillä on myös osia teeastiastosta, joka on peräisin Bromarvikin kartanosta. Astiasto kuuluu Ruotsin laivaston noin vuonna 1795 lahjoittamaan kiinalaiseen teeastiastoon, joka annettiin amiriaali Carl Olof Cronstedtille Ruotsinsalmen voiton (1790) kunniaksi. Myöhemmin astiasto on hajaantunut, ja niistä kaksi teekuppiparia on kulkeutunut Hiekan taidemuseon kokoelmiin.
Kuvat:
Norsunluinen pelinappula Hiekan hankkimasta kiinalaisesta shakkipelistä.
Kustaa Hiekka (Gustaf Lindell) ystävineen (Tähkäpää toinen oikealta) kotinsa parvekkeella itämaisissa asuissa v. 1908.
Evert Tähkäpään hankkima kiinalainen pokaali, hopeaa.
7.6.2007 - 30.8.2007 Kaarlo Enqvist-Atra
Kaarlo Juho (Karl Johan) Enqvist-Atra tunnetaan monipuolisena taiteilijana; hän oli sekä kuvataiteilija että kirjailija.
Enqvist-Atra syntyi 18.6.1879 Lempäälän Kuljun kylässä ja kuoli 22.7.1961 Helsingissä. Hän opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa, opettajinaan mm. Victor Westerholm ja Kaarlo Vuori, ja sittemmin myös ulkomailla, Pariisissa ja Italiassa. Hiekan taidemuseon perustaja kultaseppä Kustaa Hiekka oli yksi Enqvist-Atran taideopintojen tukijoista.
Lempäälän kirkon symbolististyyliset alttaritaulut olivat nuoren taiteilijan ensimmäinen suuri tilaustyö. Kaarlo Enqvist-Atra muistetaan yhä hyvin Lempäälän paikallishistoriassa, vaikka hän ei enää nykyään kuulukaan tunnetuimpiin nimiin taidehistorian eikä kirjallisuuden piirissä. 1900-luvun alkupuolella hän sen sijaan oli tunnustettu taiteilija ja saavutti mainetta etenkin näytelmäkirjallisuuden saralla. Hän ystävystyi useiden suomalaisten 1900-luvun alun kulttuurivaikuttajien kanssa ja maalasi heistä muotokuvia.
Hiekan taidemuseon näyttelyyn liittyy Lempäälä-seuran Kaarlo Enqvist-Atrasta julkaisema kirja, joka on samalla Meri Ruuskan taidehistorian pro gradu -tutkielma. Näyttelyssä on esillä mm. taiteilijan piirustuksia, maalauksia sekä kirjallisia teoksia.
Näyttely on Tampereen taidemuseon - Pirkanmaan aluetaidemuseon, Tampereen taiteilijaseura ry:n ja Hiekan taidemuseon yhteisnäyttely.
12.10.2005 - 24.5.2007 Kustaa Hiekan syntymästä 150 vuotta
Näyttely esittelee mm. valokuvin ja tekstein kultaseppä Kustaa Hiekan (1855 - 1937) elämää. Hiekka perusti Hiekan taidemuseon ja sitä hoitavan säätiön 1931. Hän eli aktiivista elämää: piti kultasepänliikettään, perusti Suomen Kultaseppä Oy:n ja pani alulle jalometalliteollisuuden Suomessa, matkusteli ympäri maailmaa ja keräsi taidetta, hopeaa ja kulttuurihistoriallista esineistöä. Hän osallistui aktiivisesti Tampereen kunnalliselämään, oli mukana perustamassa mm. Tampereen Käsityökoulua ja Hämeen museota, teki lahjoituksia sekä kuului lukuisiin seuroihin ja yhdistyksiin. Paitsi että Hiekka oli liikemies, hän oli myös kiinnostunut maanviljelyksestä sekä innokas autoilija, hevosmies ja taiteen ja musiikin ystävä.
1.6.2005 - 1.6.2006 Kauko Salmi (1928 - 2005)
Hiekan taidemuseon pitkäaikaisen intendentin Kauko Salmen poismenon muistoksi olemme avanneet näyttelysalin, jossa esittelemme Salmen maalauksia ja piirustuksia. Näyttelyn maalaukset ovat 1950-luvulta ja uusimmat piirustukset vuodelta 2005. Taidemaalari Kauko Salmi oli Hiekan taidemuseon intendenttinä vuosina 1967-1994.
Kauko Salmi kuoli Tampereella 77-vuotiaana 26.4.2005. Hän syntyi Tampereella 31.3.1928.
Salmi toimi yli 50 vuotta vapaana kuvataiteilijana ja Hiekan taidemuseon intendenttinä 27 vuotta. Hän oli aktiivinen eri järjestöissä, mm. Tampereen Taiteilijaseuran johtokunnassa 1958-60, Tampereen srk:n kuvataidetoimikunnassa 1977-2001, Tampereen kuvataidelautakunnassa 1978-82, Wäinö Aaltosen seuran hallituksessa 1978-90, Tampereen Suomalainen Klubi ry:n johtokunnassa 1979-99 ja Tampere-Seura ry:n johtokunnassa 1982-89.
Taideopinnot Salmi aloitti 1947 Tampereen Työväenopistossa, ja hän opiskeli myös Pariisissa 1958 ja 1961 Académie de la Grande Chaumièressa. Taidekriitikko Olavi Veistäjä luonnehti Salmea 1973 taidemaalarina tunnevoimaiseksi romantikoksi ja ekspressionistiksi, jonka väreissä hehkuu toisaalta mystiikka mutta useimmiten kuitenkin herkistynyt lyyrisyys. Salmen tekniikat olivat perinteinen öljyvärimaalaus, tempera, vesi- ja guassimaalaus ja piirustus. Hän piirsi aktiivisesti, maalauksissa näkyy piirroksellisuus ja viivan etsiminen. Hän oli myös kansainvälistä tunnustusta saanut exlibristaiteilija.
Salmi osallistui lukuisiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 1948. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti 1951 ja viimeisen 2004. Salmi teki julkisia taideteoksia koulujen, kirjastojen, sairaaloiden ja liikelaitosten tiloihin. Hän suunnitteli monumentin Talvisodan hengelle Tammelantorille 1989 ja veistoksen Pispalan palaneen kirkon raunioille 1972.
Salmi järjesti Hiekan taidemuseossa näyttelyitä, täydensi kokoelmia sekä teki museota tunnetuksi myös kansainvälisesti. Vierailijat arvostivat Salmen luomaa museon intiimiä, kodinomaista ilmapiiriä. Salmi sai Suomen Leijonan ansioristin 1991, Suomen museoliiton ansiomitalin ja Tampereen kaupungin kultaisen ansiomitalin 1992. Kustaa Hiekan Säätiö kutsui hänet hallituksensa kunniajäseneksi 1994. Vuonna 1999 Salmi valittiin Tampereen Suomalaisen Klubin kunniajäseneksi.
28.10. - 19.12.2004 Marra Lampi
Tamperelainen kuvataiteilija Marra Lampi (s. 1948) on lahjoittanut Hiekan taidemuseolle koko graafisen tuotantonsa. Lahjoitus käsittää 122 vedosta vuosilta 1979-2004. Näyttelyssä oli esillä osa saadusta lahjoituksesta, teoksia vuosilta 1986-1999, ja siinä esiteltiin myös Lampin käyttämää serigrafia-painomenetelmää. Marra Lampin lahjoituksen tausta-ajatuksena on halu jättää jälkipolville oma tuotanto yhtenäisenä kokonaisuutena. Ainutlaatuinen lahjoitus tarjoaa kiinnostavan tutkimusnäkökulman taiteilijan tuotantoon 25 vuoden ajalta.
Marra Lampi on opiskellut Bournville School of Art and Crafts -koulussa vuosina 1974-75, Lahden taidekoulussa 1977-80, ja vuonna 2001 hän suoritti kuvataiteilijan erikoistumisopinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Näyttelyitä hänellä on ollut vuodesta 1979 alkaen.
Lampi sanoo, että hänen ajatuksensa ovat aina olleet epämuodikkaita ja tuntee olleensa usein ulkopuolinen; hän ei ollut poliittinen taiteilija 1970-luvulla, ei velkaantunut 1980-luvulla eikä kiinnostunut informaatioteknologiasta 1990-luvulla. Vanhemmiten hän sanoo oppineensa tiettyä julkeutta, kaihtamatonta kauneuden puolustamista työssään. Hänen mukaansa kauneus on todellisuuden sivutuote. 1970-luvun lopulla Lampin teoksissa korostui kineettisyys, rakenteelliset järjestelmät, 1980-luvulla hän tutki sateenkaarta, valon ja värin kerrostumista. Sen ajan teoksissa vuorottelivat kylmät ja lämpimät värit. Tutkiessaan värien ominaislaatua Marra Lampi päätyi monokromiaan. 1990-luvulla hän alkoi tutkia ornamentteja ja kiinnostui ornamenttien sisältämistä loogisista järjestelmistä, geometristen osien suhteesta kokonaisuuteen. Lampin uusimmat teokset ovat seurausta hänen matkoiltaan Granadaan ja Iraniin. Islamin taide on ollut tärkeä perinne abstraktin taiteen tekijälle. Marra Lampi houkuttelee katsojan teostensa kiehtovaan geometristen ornamenttien maailmaan, jossa muoto ja väri ovat intensiivisesti läsnä.
Luettelo: Marra Lampi, 2003. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.
9.6. - 29.8.2004 Kauko Salmi: Exlibriksiä ja guasseja
Kauko Salmi on syntynyt Tampereella vuonna 1928. Taideopinnot hän aloitti 1947 Tampereen Työväenopistossa, lisäksi hän opiskeli Tampereen Taiteilijaseuran piirustuskoulussa. Opintoja merkittävämpänä voidaan kuitenkin pitää Salmen kahta oleskelua Pariisissa 1958 ja 1961, jolloin hän opiskeli Académie de la Grande Chaumièressa ja tutustui eri museoiden taidekokoelmiin.
Hiekan taidemuseon intendenttinä 27 vuotta toiminut Kauko Salmi on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 1948 alkaen. Yksityisnäyttelyitä hän on pitänyt harvemmin, ensimmäisen hän piti vuonna 1951 Tampereella ja edellisen vuonna 1978. Kauko Salmi tunnetaan romantikkona, maalarina, joka käyttää laajaa mielikuvitusmaailmaan perustuvaa aihepiiriä. Maalaukset ovat esittäviä, aiheena usein asetelmat, maisemat ja henkilöt. "Minulle taide on pyrkimystä kauneuteen. Teoksillani en halua osallistua siinä mielessä kuin sana tänä päivänä ymmärretään. Taideteos osallistuu omalla olemisellaan. Oikeastaan haluan vetää taiteen portit kiinni siten, että mikään ylimääräinen lisä ei pääse turruttamaan sisäistä sanomaa." Kauko Salmen tuotannon vähemmän tunnettua puolta edustavat herkät exlibrikset, joita hän on tehnyt vuodesta 1958. Ne ovat olleet hänelle "yöllisiä harrastuksia" muun tuotannon ohessa. Näyttelyssä on esillä noin 50 exlibristä; varhaisimmat exlibrikset ovat vuodelta 1958 ja uusin vuodelta 2004 sekä guasseja vuosilta 2002 - 2003.
Luettelo: Kauko Salmi - Exlibriksiä. Teksti: Liisa Rintala. 2004. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.
13.8. - 19.10.2003 Tiina Lammisen lyijykynäpiirustuksia - Kustaa Hiekka ja antiikki
"Näyttelyssä on esillä 64 piirustusta, jotka olen piirtänyt Hiekan taidemuseossa. Aloitin piirtämisen vuosi sitten ilman mitään erityisempää tarkoitusta. Piirsin piirtämisen ilosta. Syttynyt ajatus näyttelystä pakotti jäsentämään työtä ja antiikki teemana auttoi minua ymmärtämään Kustaa Hiekan runsasta kokoelmaa. Näyttelystä julkaistussa luettelossa kiertyy piirretyn tarinan moniulotteisuus. Kirjoitettuna näyttäytyy Kustaa Hiekan hankkiman esineen historia, kuten myös antiikin tutkijan kirjoittama pienoisessee niistä myyteistä, joita piirroksetkin osaltaan edustavat. Piirtäminen on tuottanut minulle mielihyvää. Toivon teosten kertovan katsojalle myös taiteen erityislaadusta, taiteilijan luottamuksesta käden taitoonsa, käsityön perinnöstä." - Tiina Lamminen
Luettelo: Tiina Lamminen. Kustaa Hiekka ja antiikki - Piirroksia Kustaa Hiekan Säätiön kokoelman esineistä. Johdanto ja esinetiedot: Liisa Rintala. Pienoisesseet: Ville Vuolanto. 2003. Hinta 5 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.
1.1. - 17.5.2002 Martta Terävän valokuvia Kustaa Hiekasta
18.10. - 20.12.2001 Marko Lampisuo, Henrietta Lehtonen, Annu Salminen ja Jyrki Siukonen
Hiekan taidemuseo 70-vuotta ja Tampereen Taiteilijaseura 80-vuotta. Merkkivuosien kunniaksi Hiekan taidemuseossa esittäytyy museon perusnäyttelyn lisäksi neljä Tampereen Taiteilijaseuran jäsentä.
27.5. - 30.9.2001 Allan Salo
Allan Salon maalauksia ja piirustuksia.
Luettelo: Allan Salo. Hiekan taidemuseo, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampereen Taiteilijaseura ry. Julkaisu 4. Teksti Marjatta Saari. 2001. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.
16.5. - 31.12. 2000 Puusta paperikonservaattorin pöydälle ja Japanilaisia vesiväripuupiirroksia
6.10. - 19.12. 1999 Martta Helminen
Martta Helmisen maalauksia ja piirustuksia.
Luettelo: Martta Helminen. Hiekan taidemuseo, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampereen Taiteilijaseura ry. Julkaisu 3. Teksti Anna Eskola ja Anne Paldanius. 1999. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.
6.1. - 26.9. 1999 Grafiikkaa säätiön omista kokoelmista
Mm. Matti Petäjän, Aarne Ahon ja Aukusti Tuhkan grafiikan vedoksia, pääasiassa 1950-luvulta.
7.10. - 20.12. 1998 Erkki Kulovesi
Erkki Kuloveden maalauksia.
Luettelo: Erkki Kulovesi. Tampereen taidemuseo. Julkaisu 82. Toimitus: Matti Kulovesi. 1998. Hinta 8 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.
3.6. - 1.10. 1998 Villa Hiekka
Kustaa Hiekalle suunniteltujen rakennusten piirustuksia vuosilta 1912 - 1916. Rakennuksia suunniteltiin sekä Pirkankatu 6:een, Mariankatu 40:een ja Helsingissä Kulosaareen. Piirustuksia ovat suunnitelleet arkkitehdit Oiva Viljanen ja Elias Paalanen.
5.10. - 21.12. 1997 Tauno Hämeranta
Tauno Hämerannan maalauksia. Luettelo: Tauno Hämeranta. Hiekan taidemuseo, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampereen Taiteilijaseura ry. Julkaisu 2. Teksti: Anne Paldanius. 1997. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.
11.6. - 27.9. 1997 Asfalttikukkia
Pirkanmaan aluetaidemuseon kiertävä näyttely.
4.4. - 1.6. 1997 Gabriel Engberg
Gabriel Engbergin maalauksia.
Luettelo: Gabriel Engberg. Hiekan taidemuseo, Tampereen taidemuseo - Pirkanmaan aluetaidemuseo, Tampereen Taiteilijaseura ry. Julkaisu 1. Teksti: Anne Paldanius. 1997. Hinta 4 €. Tilaus museon sähköpostiosoitteesta.
16.6. - 31.7. 1996 Muistoja Niemenlautasta - Hugo Simbergin valokuvia
|
|
|
| | | |
